Maipu näyttää kyntensä

Oltiin yhtenä päivänä pötköjen kanssa puistoilemassa.
Jokaiselle oli oma pallo, Aibolle narupallolla. Mutta ei, eihän se käy. Kaikki tahtoivat tietenkin juuri sen yhden ja saman pallon ;)

Hetkisen koirat saivat nelisteen temmeltään kunnes puistoon tuli Mauri mäyräkoira, leikattu 5v uros. Ilmapiiri tuntui heti lähtöön kiristyvän. Hippu oli hetken sylissä, mistä ei siis tullut yhtään mitään, ja muut kiersivät ja nuuskivat tulijaa.

Aibo joka aina haluaa olla kaikkien kaveri, olisi halunnut juosta ja riehua. Mauri vetikin Aibon kanssa muutaman kierroksen puskien ympäri. Sitten alkoi Brutusta vähän ärsyttää kun Mauri halusi heidän pallon. Jossain kohtaa Mauri ärsyyntyi Aiboon ja alkoi äristä sille. Mai ei voinut sitää moista ollenkaan vaan hampaat irvessä hyökkäsi Maurin kimppuun.

Mai, mun pitkähermoinen, kiltti Maipuni!!!
Mai teki hyvin selväksi, että Mauri ylitti rajan. Onneksi neiti laantuu pian ja hetken rauhoittelun jälkeen Main saattoi päästää irti. Virhe liike! Ärsytys tai suojelu, oli niin vahvana vielä päällä, että pienikin väärä liike Maurilta ja Mai oli uudestaan menossa kimppuun.

Nämä on aivan uusia piirteitä Maissa. Jollain tapaa olin todella tyytyväinen että puolustaa omiaan, toisaalta aika hämmentynyt. Mai on kuitenkin aina ollut niin nöyrä ja joskus jopa hieman arkakin. Enää ei Mai alistu puistossakaan ihan yhtä helpolla kuin ennen. On oppinut sanomaan pojille jo ihan topakastikin eikä enää suostu tosta noin vaan kiusattavaksi. Selvästi "teinivuodet" on taakse jäänyttä elämää ja nyt ollaan nuoria aikuisia.

Sitä miten paljon Kibon mahti on vaikuttanut Maihin ei voi kuin arvailla. Mai vaikuttaa tietyllä tavalla rennommalta eikä sen tarvise koko ajan kysyä lupaa leikkimiseen, liikkumiseen, luun järsimiseen tai mihinkään muuhunkaan. Luut ja ruoat voi jakaa. Tai ehkä jopa niin päin että Mai on Aibolle hieman näreissään omasta luustaan jota Aibo kärkkyy. Ruokakippo jaetaan Aibon kanssa aivan sopuisasti.

Aibo yrittää kovin alistaa Maita valtaansa mutta vielä se on Maipulla. Mai jaksaa todella pitkälle sietää Aibon kiusaamista ennen kuin heittää kaulanahasta Aibon maahan. Joskus kun Mai näyttää erityisen kyllästyneeltä komennan Aiboa lopettamaan tai ihan pidän sen Maipusta erossa.

Main kasvua on ollut mielenkiintoista seurata. Jos ei ole tyytyväinen, sen näkee heti. Normi naisten tapaan mököpäiviä on :) Mutta mieli paranee nopeasti metsälenkillä ja kun tehdään hieman jotain temppuja. Mai siis nauttii kovin aivotyöstä. Pitäisi vaan löytää sen treenaamiselle rauhallinen paikka ilman Aiboa joka haluaa höseltää vierellä :)

Aibo aloitti näyttelytreeit ja toiselle kerralle otin Mainkin mukaan.
Pöydällä olo ja koskettelu olikin koiralle todella raskasta ja Maista näki miten vanhat ikävät muistot jollain tavalla syöksyivät mieleen. Leene käytti Maipua venyttelyssä näyttökappaleena ja Main paniikki kynnys oli niin korkealla, että yritti antaa Leenelle hammasta!!! Alistui kuitenkin venyttelyihin pitäen tiukasti katseen minussa.

Miten typerää minulta!!! OLISI pitänyt TIETÄÄ, ettei Maita voi laittaa tuollaiseen tilanteeseen ja olisi pitänyt osata olla koiralle armollisempi. Siitä viisastuneena tiedän nyt, että vanhat pelot elää Maissa vielä erittäin vahvoina ja pomppaavat esiin heti kun saavat tilaisuuden.
Onneksi palautumiskyky vaikuttaa olevan hyvä ja kotiin päästyä ei koirassa näkynyt enää mitään merkkejä kokemuksista.

Sitä luulee tuntevansa koiransa. Mutta loppujen lopuksi joka ikinen päivä oppii uutta.

Hienosta hihnasta ja pannasta huolimatta fiilikset ei ole korkealla.