Viimeiset juoksut

Mailla siis viimeisen kerran juoksut ja näiden jälkeen Mai steriloidaan.
Mai alkoi "oireille" jo viikkoja ennen juoksujen alkua. Siis ärisemällä kaikille mahdollisille ja mahdottmille koirille. Kavereille ja tuntemattomille. Riitapukarina ei sietänyt lainkaan mitään, puistossakin otti erän Siirin kanssa, Siirin joka on maailman kiltein koira ja tuttu pennusta saakka. Joten Mai ei päässyt puistoon :) ja siskonkin kanssa oli pakko perua sovitut treffit ettivät ne ala vihaamaan toisiaan lopun elämää.

Muutamia viikkoja äksyilyn alettua alkoi merkkailu.
Juoksut alkoivat Turun reissulla. La iltana luulin että neidin tassusta oli tullut verta, mutta sunnuntai aamu palajsti totuuden.

Aibo, tuo ihme poika! ei noteerannut juoksuja juurikaan. Joten elämä jatkui kotona normisti kaksi viikkoa. Sen jälkeen päätettiin muutta erilleen. Mika siis otti Aibon ja muutti Hakunilaan. Ensin ajattelin, että parmpi olla kokoaan erossa mutta parin päivän jälkeen ajateltiin viedään koirat Jakomäen hiekkamontuille uimaan. Se olikin sitten jo sitä hetkeä ettei uimisesta tullut mitään ja Aibo sai lähtöpassit takaisin Hakunilaan. Mailla oli tärppipäivät. Tosin sen huomasi myös siitä, että neiti oikeen uikutti kaikkien uroskoirien perään. Miten noloa :D

Nyt on tasan kolme viikkoa juoksujen alusta ja Mai ja Aibo voi olla jo samassa taloudessa valvotusti. Yöt on kuitenkin vielä oltava eri osoiteissa.

Kyllä se on vaan niin söpöä miten nuo koirat on jo linkittyneet toisiinsa. Mai syö huonosti, edes suurin herkku ei kelpaa. Mutta heti kun Aibo tuli, kelpasi ruokakin. Vai onko se vaan sitä kilpailua?

Mai kanssa on ollut oikein mukavaa olla kahdestaan. Saa koko huomion keskittää vain yhteen koiraan ja Mai onkin ollut tosi leikkisä ja ollaan jälleen treenailtu temppuja. Tuossa tytössä on niin paljon potentiaalia!!! Jotain sen kanssa pitää alkaa harrastamaan, rallytokoa tai jotain. Mutta täytyy katsoa missä sitten uuden kodin lähelä olisi harrastuspaikka.

Onneksi tokoa voi treenata itekin, netti on täynnä ohjeita ja eiköhän shiba piireistäkin neuvoja löydy :)

Mun (tai Mika on sen jo pöllinyt lahjomalla) ihana Pupu tyttöni <3

Prinsessa

Kesällä lomaillaan

Ja näin mekin tehtiin.
Pari viikkoa viihdyttiin Kotkassa mökillä.
Ensimmäinenpäivä aloitettiin heti lomamaiseen tyyliin, käynnillä Viikissaä.

Annoin koirille iltapalaksi Petestä ostettu koiramakkaraa. Mai otti siitä yhden palan, oksensi, tuli mökkiin sisään ja meni aivan veltoksi. Hakeutui pedille ja vaikka miten nostelin tassuja ei reagoinut. Oksentelu jatkui ja koira oli suht reagoimaton. Eipä siinä muu auttanut kun pakata koirat autoon ja suunata takaisin Helsinkiin.

Viikissä oli monen tunnun odotus edessä, mutta eipä haitannut, jäätiin odottamaan. Mai oli levoton, muttei onneksi enää oksentanut. Jossain vaiheessa nukkui tunnin verran ja herättyään oli kuin mitään ei olisi ikinä tapahtunutkaan. Joten hoitajan tsekkauksen jälkeen päätettiin lähetä kotiin ilman lääkärin tarkastusta. Lupaa mökille paluuseen ei saatu. Kotiin siis yöksi ja aamulla takaisin Kotkaan. Main vointi onneksi oli ihan ok, edellisen päivän oksentelusta eikä muista oireista ollut tietoakaan! Huh!

Aurinko alkoi näyttäytymään seuraavalla viikolla ja päästiin ihanalle rantareitille. Koirat oli onnellisia päästessään muuallekin kuin aluene ympäri lenkille.

Aibo kompuroi kivikossa ja sai kintereisiin pienen haavan. Tästä alkoi muutamien päivien kintereen jatkuva nuoleminen ja Maille varattu aika (silmä rähmi) siirrettiinkin Aibolle. Siis tutustumaan  Haminan Animagiin. Toisesta kintereestä ajeltiin karvat pois ja sielä paljsatui useampi rupi ja lääkäri puhui allergiasta ja ihotulehduksesta. Aibo sai siis kortisoni voidetta hoidoksi. Yhdellä lenkillä huomattiin että Mai Aiboa "kouluttaessaan" puree sitä kintereistä ja näin useammat ruvet on syntyneet....toivottavasti se oli se lääkärin mainitsema "ihotulehdus". Aibo ei siis päässyt uimaan koska kintereitä alkoi heti kovin kutittamaan jalkojen joutuessa suolaveteen.

Mai ja Aibo kävivät "Kibon jäljillä":

Katariinan meripuistossa

Joka paikassa on pakko painia ;)

 Mamman tyynylläoli kiva nukkua.

Sapokassa

Maipuli möksällä

Langinkoskella

Päivä retki Loviisassa

Yhtäkkiä Mai alkoi kovin nuolla toista etutassua ja kun sinne kurkattiin, oli anturasta kuin viilletty pala pois. Ja ikäpä sen helpompaa kun Main tassun hoitaminen.....käyviin varmuuden vuoksi näyttämässä sitä Apexissa. Mai oli tietenkin normi oma itsensä eikä antanut kunnolla tutkia itseään. Ja koska lääkärillä oli jo ennakko asenne shibasta, otti Mai ylivallan sillä hetkellä. Eipä saatu sen kummempia ohjeita, samat mitä jo oltiin kotihoitona annettu :) Ja moneen kertaan kirjattu hoitomääräykseen miten hankala potilas Mai on ;) Eipä sitten muuta kuin koppa päähän ja tassuhoitoa viikko ja sillähän se parani. Huuhtelu 2x päivässä, Betadine kypyä ja kortisoni voidetta.

Ensimmäisen helle viikon jälkeen ei sitten enää mitään jaksettu. Onneksi Mika oli ostanut jo toukokuussa ilmanviilentimen jonka edessä koirien kanssa yhdessä vietetiin loman loppu. Tai ei ihan. Tehtiin vkl retki Turkuun ja samalla käytiin katsomassa Elli siskoa, Hilma mamia ja Kaisu isotätiä. Mutta siitä oma päivitys.

Retki Turkuun ja Maskuun

Kesäretkellä Turussa tavattiin Masan Marika.

Aibo oli aivan rakastunut ja miksikäs ei, helmikaupan täti antoi niin hyviä herkkuja :)

Päivä oli ihan mielettömän kuuma eikä oirat oikeen jaksaneet kauhean kauan kaupungilla hengailla.
Turussa oli menossa samaan aikaan maailman markkinat (tai jotain sinne päin). Myynnissä oli enimmäkseen kaikkenlaista ihanaa herkkua! Ihmisille :)

Aibo oli aika säikkynä koska liikkeellä oli valtava määrä ihmisiä. Joten käytiinkin katsomassa kirkkoa hiemn korkeammalta mäeltä kunnes lähdettiin lähestyvää ukkosta karkuun.

Kun on pakko painia :)

Huikea sateenkaari!

Kun kirjauduttiin huoneeseen, molemmat koirat saivat omat pussukat missä oli kakkapusseja ja herkkuja!
Olin koirista erittäin ylpeä. Olivat hotellihuoneessa todella mallikkaasti. Ei ääntäkään päästäneet.
Etenkin Mai tykkäsi katsella sängyn päältä ikkunoista ulos.

Seuraavana päivänä matka jatkui tapaamaa Aibon mamia ja siskoa sekä isotätiä. Mai koko tällä kertaa Kibon kohtalon ja joutui jäämään aitauksen toiselle puolelle. Neiti on ollut niiiin äärettömän pahantuulinen ja ne odotetut juoksut alkoivat siis tänään.

Aibo ja Elli olivat heti valmiit leikkiin.
Hilma taisi olla aivan kauhuissan eikä voinut uskoa että poika palasi kotiin ;)
Aibo yritti tehdä Kaisun kanssa lähempää tuttavuutta mutta sai aika nopeasti nenilleen :D

Kiitos Marika!
Kiitos Ritva ja Pekka että saatiin tulla kylään.

Mihin tää aika on taas kadonnut....

Jälleen on tää kirjailu jäänyt aika vähiin....
Vaikka tuosta kaksikosta riittäisi kerrottavaa vaikka miten paljon!!

Meille syttyi kipinä, talokipinä. Kevään aikana käytiin muutamaa tönöä katselemassa, huonolla menestyksellä. Mikään ei miellyttänyt. Ei näytössä eikä netissä.
Kunnes eräänä päivänä Mika hieman laajensi hakua ja löysi Lahnuksesta talon. Lähdin sitä erittäin vastentahtoisesti katsomaan, tietojen mukaan siinä ei ollut MITÄÄN mitä mä halusin. Oli vanhat kylppärit, muovimatot, 2.kerroksessa jne.
Sateisena tiistaina sitten työpäivän jälkeen äkkiä käytiin taloa katsomassa.
Heti kun ajettiin pihaan tuli ekan kerran että wau..... talossa ihmettely lisäsi edelleen wau oloa ja nyt ollaan siis vaiheessa kaksi, talon käsiraha on maksettu ja vanha koti myynniissä :)

Koirille on tulossa muutama tuhat neliötä omaa tonttia, nurmikkoa missä painia, kuusimetsää ja kalliota missä juoksennella, kaiken kaikkiaan tilaa!

Ollaan siis urakalla siivottu ja hieman kunnostettu vanhaa, pakattu tavaraa....siinä menikin Juhannus ;) Meillä on kyllä merkillisiä aikoa aina näille muutoille/remonteille. Kaksi kertaa ollaa muutettu vappuaattona! Tosin nyt muutto menee varmaan syksyyn. Toivotaan tietenkin nopeaa myyntiä vanhalle asunnolle.

Onpa ollut ihanaa alkaa suunnitelemaan uuteen taloon verhoja, lamppuja, mitä tehdään ensin.....no talon ulkopuolen maalaus kyllä hitusen hirvittää sekä sisäkattojen maalaus. Mutta eiköhän niistäkin selvitä.

Muutenkin kesäkuu on ollut tapahtumarikasta. Taija muutti meille koirineen toukokuun lopussa ja lähti matkalleen 17.6. Siellä kentällä sitä mamma itkua väänsi ;) Hyvin, pitkän matkan jälkeen, tyttö kuitenkin pääsi perille.

Samaan syssyyn myös Netta muutti Petrilleen, olipa siinäkin hommaa että sai omat tavaransa mukaan. Niitä ei muuten ollut kovinkaan vähän (Petri parka) ja valmistui yo-autonasentajaksi. Nyt on iltatähdellä ammatti ja me jäätiin Mikan kanssa kahden. Onneksi on virkeyttä ylläpitämässä nuo kaksi koiranhönötintä <3

Kesäkuuhun muuttourakoiden ja juhlien väliin mahtui myös työviikonloppu Vaasassa. Niin MUN kaupunki! Ihana paikka. Kotimatkalla käytiin katsastamassa Reposaaren upea silta ja syömässä jätskit.

Mahtuipa mukaan myös minun synttärit ja sainkin lapsilta oikein herkkuja! Omppupaistosta, kynsihoidot ja hieronnan, kyllä äitiä hemmoteltiin <3

Häijäässä oli toukokuun puolessa välissä Shiba ja Akita ry:n mätsäri. Molemmat koirat, Mai ja Aibo kävivät kehässä. Mai Mikan kanssa ja minä Aibon kanssa. Aibo voitti siniset ja pääsi näin loppukehään. Päivä oli valtavan kuuma eikä Aibo enää jaksanut keskittyä, eipä sen keskittymiskyky muutenkaan kummoinen ole. Oli todella kiva päivä!

Maipun ja Aibo yhteiselo sujuu edelleen mallikkaasti. Aibo on luonteeltaan todella hieno ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Haluaa leikkiä eikä ole lainkaan riidanhaastaja, edelleenkään. Muutaman kerran on irvistänyt vastapuolella, mutta se on samanlla mennyt ohi.

Maipu on alkanut näyttämään hieman merkkejä ettei enää tule ihan kaikkien kanssa toimeen, surullista, mutta tämä on ollut odotettavissa. Toivon kuitenkin että tää liittyy heinä-elokuun vaihteessa odotettavissa oleviin juoksuihin!

LOMA, ihana talviloma.

Vihdoinkin päästiin talvilomalle.
Mennyt alkuvuosi onkin ollut hurjan työpainotteinen ja raskas. Nyt päästiin vihdoin vapaalle. Pääsiäisestä johtuen saatiinkin nauttia jopa 10 päivää lomailusta. Välillä kyllä vähän tuntui siltä, että koirat olisi halunneet meidän olevan päivät töissä ;)



Mai teki itelleen pesän.

Aiboa väsyttää

Yhtenä päivänä käytiin koirametsässä. Siellä oli paikoitellen aika mutaista mutta se ei koirien menoa haitannut.

Yhtenä päivänä päiväretkellä kiittämässä Päiviä ja Serbania Hämeenlinnassa. Silmätarkista olikin jo juttu aiemmemmin. Päiväretki tehtiin melkein Aulangolle ja toista puolta rantaa pitkin takaisin.

 

Yhteänä päivänä siis siellä uimalassa Hyvinkäällä, tästähän olikin kokonaan oma juttunsa.

Yhtenä päivänä otettiin uusiksi viimeksi hyvin kylmä ja tuulinen Munkkineimenranta lenkki.

Maipua ei kylmä vesi palella! On se vesipeto.

Maipu söpöilee

Aibo komeilee

Välipala

Pikku painit kahvilassa

Yhtenä päivänä Annin ja Liisa kanssa treffeillä. Aibo osaa käyttäytyä Annia kohtaa kuin herrasmies, vaikka mieli tekisi hieman hyptä selkään, ei se sitä sitten ole koko ajan harrastamassa. Main mielestä oma sisko on paras leikki kaveri ja vaikka puistossa olisi miten paljon tahansa juossut, hihnahepulit on pakko saada ja vielä joka kerta tasan samassa kohtaa ;) Koska puistoilun jälkeen kierretään Töölön lahti ja käydään Sinisess kahvilassa pulla kahvilla.

Yhtenä päivänä käytiin treffamassa nuorta shiba poikaa Mikiä.



Aibo ja Miki

 

Viimeisenä päivä tehtiin muutaman tunnin reissu Uutelaan, ilman kameraa. Päivä oli mielettömän lämmin ja puistossa olikin vain kolme koiraa siihen aikaan kun me siellä oltiin. Hetken juoksentelujen jälkeen olikin pakko päästä hieman viileään vetee vilvoittelemaan. Mika löysi vedestä golfpalon jota koirat vuorotellen sukeltelti pohjasta, jopa AIBO! Kierrettiin koko Uutela, luontopolkua myöten ja joka kiven nokassa oli porukkaa nauttimassa ihanasta ilmasta. Normista poiketen ei käyty Kampelassa kahvilla, jono oli nimittäin ulos saakka!!


Näin se lomaviikko mennä vilahti. Äkkiä on päivät menneet. Kunpa voisi vielä olla vaikka viikon lomalla!