Jouluista elämää

Onpa taas aika vilahtanut kauhealla vauhdilla ja blogi jäänyt hitusen hunnigolle....

Mailla alkoi siis juoksut 20.12, kauan niitä tehtiinkin!
Merkkailua ja nuuskimista, yöllisiä ulkoiluja

Neiti on ihan yhtä sotkuinen kuin edelliseläkin kerralla. Nyt on tosin Aibo joka nuoresta iästään huolimatta innokkaana nuolee Maipua ;)

Maipun fiilikset on tietenkin hieman alhallaa ja uni tuntuu maistuvan. Ennen aina kuudelta ylös ampaissut koira kääntää kylkeä tai leikkii ettei kuulekaan ja vääntäytyy tiukemmalle kerälle sohvalla kun Aibo haluaa aamupisulle. Yhdeksän aikaan aamulla saattaa olla parempi hetki lähteä ulos. Silloinkin aika vaisusti ja venytellen.

Joulu vietettiin kuitenkin yhdessä, vaikka se taisikin olla Brutukselle aikamoista kiusaa!! Brutus on viriili nuorimies ja yritti kyllä kaikkensa Main kanssa. Välillä oli pakko laittaa Brutus aidan taa jäähdyttelemään.

Kaikki koirat oli tietenkin olleet koko vuoden toooodella kilttejä koska saivat paljon lahjoja!

Hippu tutkii mitä Brutus sai

Aibo katsoo telkkaria

Aibon lahjapaketti

Paketeista kuoriutui herkkuja ja leluja. Mäyräkoirat suolestivat osan leluistaa jo illan aikan ja shiboja ei osa kiinnostanut pätkän vertaa :D Yllätys yllätys, että herkut oli kaikille mieleen.

Aibo oli hieman hämillään koko joulupuuhasta. Siitä että perhe oli kokonana kasassa ja että me ihmiset hautauduttiin pitkäksi aikaa keittiöön syömään ja pelaamaan. Maipukaan ei oikein tiennyt miten olisi ja halusi ehdottomasti olla meidän kanssa keittiössä. Pötkötteli illan jonkun tuolin takana tai varpaiden päällä. Varmaan osansa asiaan toi ihana kinkun tuoksu :)

 

Aibo viilentyy

Joulu siis oli ja meni. Tässä lomalla ollessa on huomannut miten paljon Aibo on kehittynyt pienessä ajassa. Enää hypätessä ukkeli ei ole kuin bambi jäällää vaan alastulo on jämäkkä ja jatkuu heti liikkeellä eteen päin. Iltahepulit juostaan siis siten, että ravataan sohvalle, rahille ja nojatuolille josta loikataan alas ja juostaan ateljeeseen tai Netan huoneeseen.

 

Aibo on alkanut noteeraamaan meitä ihmisiä ja etenkin Papi on aika pop ;) sen sylissä makoillaan ja oikeen pyydetään, kaulaa nuollaan ja muutenkin Aibo on ihan Papin poika. Miten suloista!

 

Ollaan treenattu hieman seisomista, hampaiden tsekkausta ja pallien tutkimista, hyvin nekin alkaa sujumaan. Vielä pitäisi ottaa mukaan näyttelyhihna ja siinä kulkeminen.
Aibohan kulkee vallan flexissä eikä todellakaan kulje sinne minne minä haluan vaan menaa aikalailla o,ia polkujaan :)

Aibo on ottanut lempipaikaksee sohvan takana olevan arkunpäällisen jolle olen laittanut pehmikkeeksi lampaantaljan (Ludden). Siitä on mukava tähyillä ulos ja muutenkin näkyvyys on joka paikkaan loistava.

Aibo ja Mai on myös vapaana metsässä mainio parivaljakko. Aibo seuraa Maipua kuin junanvaunu ;) Sen verran on kuitenkin jo oppinut, ettei ihan joka paikkaan mene perässä, kuten syvään ojaan :D
Ennen kun päästän koirat vapaaksi, näytän mitä herkkua mulla on mukana. Yleensä se on maksamakkaraa tuubissa ja joku piippa lelu, ainakin vielä nämä on toimineet ja Aibo tulee lujaa vauhtia kutsuttaessa luo, ihan kuten Maipulikin.

Ja mikä todella ihanaa, Mailla hermot pitää edelleen! Vaikka kyllä noi jaksaa kinastella ja painia. Muttei neiti hermostu, ei ollenkaan. Ihana tyttö <3